Heippodei taas! En ole tälläviikolla paljoa kirjoitellut. Iitu on tehnyt erittäin kevyesti duunia, jonka vuoksi ei ole ollut kovinkaan paljoa kirjoiteltavaa. Olin kipeänä suurimman osan viikosta, niinkuin edellisessä tekstissä mainitsinkin. Nyt ensiviikolla päästään kuitenkin paremmin duunailemaan, ja luvassa on jotain mullistavaa, siitä lisää koosteen jälkeen.
Maanantai 20.8.
Maanantaina olin ystäväni Suvin kanssa tallilla. Puhuttiin näyttelyihin menemisestä sekä harjoiteltiin näyttelyihin vieressä ravaamista ja kävelemistä. Iitu ei oikein tahdo juosta vieressä, joten Suvi joutui antamaan pientä ärsykettä takaapäin, että Iitu lähti raville. Ilman mitään eteenpäin pyytävää asiaa, mikä tulee takaa, ei Iitu suostu ravaamaan vieressä, lie mistä johtuu, sitä treenaillaan.Tiistai 21.8.
Tiistaina kävin vain kävelyttämännä Iitua n. 30 minuuttia ja pesin Iitun.
Keskiviikko 22.8.
Keskiviikkona olin kipeä, joten mieheni Jesse kävi hoitamassa tallihommat. Iitu oli täydellä vapaalla.
Torstai 23.8.
Torstainakin olin kipeä, joten Jesse meni. Jesse juoksutti Iitun käynnissä ja ravissa sekä harjaili. Mitään ihmeempiä ei siis ole nyt torstailtakaan kerrottavaa.
Perjantai 24.8.
Perjantaina olin kipeä, mutta Jesse ei enää halunnut mennä yksin tallille, joten minun oli lähdettävä mukaan. Jaoin kentän 1/3 osaan ja tein siitä ikäänkuin pyörön. Loin yhteyden Iituun ja teimme perus maastakäsin asiat, pysähtyy, peruuttaa, seuraa, väistää, jne. Sen jälkeen laitoin Iitulle suitset niin, että Iitu oli vapaana. Sen jälkeen annoin Iitun haistella satulahuopaa, ja heitin sen Iitun selkään. Tämän jälkeen satula jne. Iitu ei jännittynyt ollenkaan, Tämän jälkeen juoksutin Iitua vielä jalustimet alhaalla, jotta se tottuu niiden heilumiseen. Tämäkään ei tuottanut ongelmia.
Lauantai 25.8.
Lauantaina Jenita oli miehensä kanssa mukanani tallilla. Teimme kujaa ja irtohypytimme Iitua. Iitu ei oikein hiffannut ideaa, ja juurikintuo ravaamis ongelma oli aika suurikin ongelma tässä. Iitu kuitenkin selkeästi hypätessään nautti siitä. Ei hypytetty paljoa, muutaman kerran kujaan ja 2 kertaa yksi isompi este, joka kuvassa näkyy.
Sunnuntai 26.8.
Tänään Iitu oli aivan S-U-P-E-R! Iitulla oli aivan uskomaton työmoraali! Laitoin siis suitset sekä satulan, ja menin kentälle. Alkuun kävelyttelin n. 10 minuuttia, jonka jälkeen lämmittelin hiukan hölkällä liinassa. tämän jälkeen aloimme tehdä maastakäsittely asioita, ohjilla. Teimme siis maastakäsin ratsastusta. Iitun kanssa tein nypytys harjoituksia, eli kun nyptän ohjista, sen tulisi laskea päätään alas. Tämä sujui ongelmitta ja erittäin hyvin! Myös väistöt, pysähdykset, peruutukset, jne sujui erittäin hyvin. Tää tamma on todella nopea oppimaan. Noh, onhan töätä ratsastettu aikaisemmin, mutta tietoa siitä miten, paljonko, tms ei ole. Siitäkin on aikaa väkisin sellainen 3 vuotta. Lopuksi aloin heilua Iitun vierellä. Nostelin jalkaa ikää kuin jalustimelle ja totuttelimme siihen. Sekin sujui erittäin hyvin! Lopuksi menimme pallille, josta noustaan selkään. SEisoin siinä ja tein samaa harjoitusta kuin maassa, heilun jalkani kanssa siinä vierellä. ALkuun Iitu käänsi aina pään minua kohden ( huom, ei lähtnenyt pois luotani!). Lopulta kuitenkin Iitu tajusi mitä yritän, ja rauhoittui, rentoutui. Lopulta sain laittaa jalustimen jalkaan. Tähän lopetettiin. Se sujui erittäin hyvin! Teimme myös vieressä juoksu harjoituksia, ja Iitu RAVASI vieressäni kuin napin painalluksesta! En ollut uskoa sitä todeksi! Iitu toimi aivan älyttömän hyvin. Tuntuu, kuin side välillämme olisi voimistununt.
Missä ollaan menty eteenpäin?
Iitun tarhaa on isonnettu. Iitu antaa sieltä hyvin kiinni, tulee jopa hiukan vastaan. Ei ota pienintäkään askelta poispäin ihmisestä, kun sitä hakee tarhasta. Lisäksi ollaan laitettu satulaa ja suitsia, eikä mikään kentällä olo enää jännitä niin suuresti. Lisäksi tunnen, että side välillämme on syventynyt. Iitu ei juuri ollenkaan enää jännitä läsnäoloani, ja alka aika hyvin rauhoittua kaikissa tilanteissa. Kulkee hyvin tarhaan ja karsinaan pienellä jarruttelulla, kun yleensä yrittää rynnätä.
Mitä teemme ensi viikolla?
Ensiviikolla nousen Iitun selkään ensimmäisen kerran. Iitu alkaa olemaan kyllästynyt ikuisiin kävelylenkkeihin ja juoksuttamiseen, joten alamme ottamaan uusia asioita mukaan. Iitu on hyvin kehittynyt, ja vaikuttaa olevan siihen valmis. Tallinpitäjämme on suuresti ollut apuna tässä kaikessa ja lupasi olla jatkossakin miten vain pystyy omilta menoiltaan. Kiitos hänelle suuresti! Ensi viikko menee siis sen homman parissa.
Olen edelleen hyvin pahoillani erittäin huonolaatuisista kuvista!
Miten teidän viikko on hevosten kanssa sujunut? Kommentoi alle! Linkkaathan alle myös oman blogisi, jotta voin seurailla ja lukea sinun blogiasi? :-)
- Rosa
Kommentit
Lähetä kommentti