Moikka! Nyt voidin vihdoin ja viimein kirjoittaa tämän postauksen tuosta irtohypytyksestä. Elikkäs, Iiris oli apunani hypyttämässä Iitua (Käykää seuraamassa instagramissa @Teamiiris) sekä kuvaamassa Iitun hyppäämistä, joilla tämäkin postaus on kuvitettu, kiitos siitä!
Alkuun teimme perusjutut, harjattiin, laitettiin suojat, kävelytettiin. Kävelytin Iitua kujan läpi muutaman kerran ja sen jälkeen juoksimme yhdessä kujaan ja sieltä pois. Tämän tehtyämme muutaman kerran, päästin Iitun irti.
Iitu ei alkuun meinannut millään liikkua eteen. Iiris neuvoikin, että ei painosteta sitä kujaan, vaan eteenpäin. Sillä täytyy olla hyvä eteenopäin pyrkimys. Noh, patistimme sitä hyvän tovin eteenpäin, ja kiitos aina oikeasta reaktiosta. Otimme samalla lämppä laukkoja tässä irtojuoksuttaessamme.
Kun Iitu juoksi yhtään lähemmäs kujaa, kehuimme hirveästi. Kun se oli uskaltautunut jo muutaman kerran ihan kujan suulle, aloin pikku hiljaa painostaa sitä menemään kujasta (Kujan esteet olivat puomeina). Ensimmäisellä kerralla Iitu vielä väisteli, mutta toisella kerralla se tempaisi sinne sellaista vauhtia että huuhhhuuh. Noh,teimme tämän muutaman kerran ja nostimme esteitä.
Laitoimme pystyn ristikoksi ja teimme taakse okserin (ehkä n. 50-60cm). Tulimme tätäkin muutaman kerran. Iitu innostui ihan hirveästi ja veti kyllä niin olan takaa ja leiskauttaen ettei ennen ole nähty!
:-D Iitu keksi vihdoin, että hei, täähän voi olla hauskaa! Se leimautteli kyllä niin hienoja hyppyjä että huhhuh! Ei voi kyllä enempää tuota tammaa kehua, toi tamma pitää ehdottomasti jalostusarvostella!
Loppuun nostimme ristikon pystyksi (n.50cm) ja okserista nostimme vielä takapuomia ylös (n. 80-90cm). Iitu kyllä tuntui edelleen nauttivan! Alkoi jo väsy painaa, niin alkoi tulemaan puomeja. Loppuun teimme vielä ihan puomeista ihan pienen pystyn että tulee yksi sellainen hyvän mielen hyppy siihen vielä. On toi tamma vaan niin ihana! <3
Lopussa antoi mulle aivan super hyvin kentältä kiinni, ei mennyt ollenkaan karkuun, eikä tarvinnut sen koommin maanitella. Odotti, että tulenottamaan kiinni. Tallissa huuhtaisin Iitun, sillä se oli aikalailla hiestä läpimärkä, tehtyään kovaa ja kivaa duunia!
Maanantaina menin selkään 4. kertaa. Päästiin jo itse nousemaan selkään sekä kävelemään kierros ilman taluttajaa! On toi tamma fiksu. Löysin ohjin, todella rennosti pääsin nousemaan selkään ja ratsastamaan yhden kierroksen. Yksi ravipätkäkin tuli, mikä ei tosin ollut pyydetty mutta siirtyi silti hyvin pienillä puolipidätteillä ja ääniavuilla takaisin käyntiin.
Tiistaina kävin myös selässä, tehtiin sama juttu kuin maanantainakin, mutta lisäsimme pysähdykset mukaan. Iitu toimi aivan loistavasti, eikä vastustellut tai jännittynyt ollenkaan. Menimme n. 2 kierrosta käyntiä kentällä.
Eilen taas teimme sitten taas saman homman. Kävelimme muutaman kierroksen, mutta teimme samalla jo muutamat voltit siinä ratsastettaessa. Pysähdyksiä teimme muutamat myös. On ilo huomata, miten tuo tamma hiffaa noita asioita todella nopeasti! Iitu on nyt tajunnut kaiken erittäin hyvin. Piakkoin pääsee jo maastoonkin, toimii jarru, ohjaus ja kaasu hyvin. Vielä vähän hiotaan, mutta liikaa ei voi kentälläkään mennä, ettei eteenpäinpyrkimys kuole. Tänään Iitu on vapaalla, sillä olen itse kipeä.
- Rosa
Alkuun teimme perusjutut, harjattiin, laitettiin suojat, kävelytettiin. Kävelytin Iitua kujan läpi muutaman kerran ja sen jälkeen juoksimme yhdessä kujaan ja sieltä pois. Tämän tehtyämme muutaman kerran, päästin Iitun irti.
Iitu ei alkuun meinannut millään liikkua eteen. Iiris neuvoikin, että ei painosteta sitä kujaan, vaan eteenpäin. Sillä täytyy olla hyvä eteenopäin pyrkimys. Noh, patistimme sitä hyvän tovin eteenpäin, ja kiitos aina oikeasta reaktiosta. Otimme samalla lämppä laukkoja tässä irtojuoksuttaessamme.
Kun Iitu juoksi yhtään lähemmäs kujaa, kehuimme hirveästi. Kun se oli uskaltautunut jo muutaman kerran ihan kujan suulle, aloin pikku hiljaa painostaa sitä menemään kujasta (Kujan esteet olivat puomeina). Ensimmäisellä kerralla Iitu vielä väisteli, mutta toisella kerralla se tempaisi sinne sellaista vauhtia että huuhhhuuh. Noh,teimme tämän muutaman kerran ja nostimme esteitä.
Laitoimme pystyn ristikoksi ja teimme taakse okserin (ehkä n. 50-60cm). Tulimme tätäkin muutaman kerran. Iitu innostui ihan hirveästi ja veti kyllä niin olan takaa ja leiskauttaen ettei ennen ole nähty!
:-D Iitu keksi vihdoin, että hei, täähän voi olla hauskaa! Se leimautteli kyllä niin hienoja hyppyjä että huhhuh! Ei voi kyllä enempää tuota tammaa kehua, toi tamma pitää ehdottomasti jalostusarvostella!
Loppuun nostimme ristikon pystyksi (n.50cm) ja okserista nostimme vielä takapuomia ylös (n. 80-90cm). Iitu kyllä tuntui edelleen nauttivan! Alkoi jo väsy painaa, niin alkoi tulemaan puomeja. Loppuun teimme vielä ihan puomeista ihan pienen pystyn että tulee yksi sellainen hyvän mielen hyppy siihen vielä. On toi tamma vaan niin ihana! <3
Lopussa antoi mulle aivan super hyvin kentältä kiinni, ei mennyt ollenkaan karkuun, eikä tarvinnut sen koommin maanitella. Odotti, että tulenottamaan kiinni. Tallissa huuhtaisin Iitun, sillä se oli aikalailla hiestä läpimärkä, tehtyään kovaa ja kivaa duunia!
Maanantaina menin selkään 4. kertaa. Päästiin jo itse nousemaan selkään sekä kävelemään kierros ilman taluttajaa! On toi tamma fiksu. Löysin ohjin, todella rennosti pääsin nousemaan selkään ja ratsastamaan yhden kierroksen. Yksi ravipätkäkin tuli, mikä ei tosin ollut pyydetty mutta siirtyi silti hyvin pienillä puolipidätteillä ja ääniavuilla takaisin käyntiin.
Tiistaina kävin myös selässä, tehtiin sama juttu kuin maanantainakin, mutta lisäsimme pysähdykset mukaan. Iitu toimi aivan loistavasti, eikä vastustellut tai jännittynyt ollenkaan. Menimme n. 2 kierrosta käyntiä kentällä.
Eilen taas teimme sitten taas saman homman. Kävelimme muutaman kierroksen, mutta teimme samalla jo muutamat voltit siinä ratsastettaessa. Pysähdyksiä teimme muutamat myös. On ilo huomata, miten tuo tamma hiffaa noita asioita todella nopeasti! Iitu on nyt tajunnut kaiken erittäin hyvin. Piakkoin pääsee jo maastoonkin, toimii jarru, ohjaus ja kaasu hyvin. Vielä vähän hiotaan, mutta liikaa ei voi kentälläkään mennä, ettei eteenpäinpyrkimys kuole. Tänään Iitu on vapaalla, sillä olen itse kipeä.
- Rosa
Kommentit
Lähetä kommentti