Iiihahhahhaa! Aamulla mä pääsin ulos, ärsyttää etten sanut olla koko yöätä taas pihalla mutta siellä satoi koko yön ihan kaatamalla, mälsää. Olis niiiiiin paljon kivempaa olla pihalla! Oikein hevosen elämää se!
Aamulla sain aamuheinät nokan eteen ja käyskentelin tarhassa. Juttelin siinä kavereideni kanssa tarhan lankojen välistä, koska noi mälsät ihmiset ei päästä mua noiden kanssa vielä. Höpisee jonkun ihme Danan tulosta ja mun kiinni antamisesta. Ja pyh!
Päivällä saan taas heinää. Täällä on tosi hyvää heinää, mä tykkään! Muutkin näyttää pitävän! Täällä tallissa on muutenkin ihan hirveen kivoja kavereita, rauhallista, eikä kukaan tee mulle mitään pahaa. Voisin olla täällä vaikka loppuelämäni!
Joskus iltapäivästä toi mun ihminen tulee tallille. Se aina höpöttää mulle ihan hirveesti, kun tulee hakemaan tarhasta. Se onneksi ymmärtää jättää narun pois hakutilanteesta, koska mä vähän pelkään sitä narua. Eihän toi mun oma ihminen mulle mitään pahaa tee, mutta silti...
Uskallan jo vähän kävellä tota mun ihmistä kohti tarhassa, tuun kyllä portille mutten ihan vielä uskalla mennä luokse. Toi on kyllä hirveen ihana kun se antaa mulle aikaa kattella ja seurata, rapsuttaa ennenkuin ottaa kiinni. Se on kivaa! Silloin mulle tulee sellainen hyvän rento olo! Sellainen että musta välitetään enkä mä oo liukuhihnalla niinkuin ennen kun olin ravipollena!
Sit me mennään yhdessä talliin. Huijaan aina tota kaksjalkaista kun jään portille notkumaan ja syömään niitä viimoisia ruohontupsuja siitä edestä. Se vaan nauraen aina nyk'isee mut pois jatkamaan matkaa. Vihree on vaan niiiiiiin hyvää, harmi että se ei enää maistu samalta kuin kesällä. Noh, ensi vuonna pääsen taas laitumelle! Sitten saan taas popsia vihreetä ihan niin plajon kuin haluttaa!
Tallissa mut laitetaan pesariin kiinni. Saan yleensä olla siinä ilman riimua, mutta jos tallissa on muita heppoja niin sillon mulla pitää olla riimu päässä. Höh. Ihan ku mä en olis koskaan muita heppoja nähnytkään. Ylisuojelevaisia nää ihmiset. Kivempaa mulla on kamujen kanssa kuin yksin! Turhaa sanon mä!
Mamma harjailee mua tässä, vaikka en oikein siitä välitä. Kumisuka on kiva kaveri! se rapsuttaa iiihahanasti! Se pitkä karvainen suka ei oo niin kiva, olis paljon kivempi jos sen vois jättää kokonaan poies. Mä en oikein välitä tommosista hifistely jutuista.
Kun mamma on harjannut mut, se laittaa mulle yleensä satulan ja suitset. Tässä kohtaa tiedän, että päivän aikana on tulossa rapsutuksia! Koska mamma rapsuttaa aina jos se on tulossa mun selkään! Se on kivaa! Mamma laittaa mulle myös suojat, höpisee jotain jalkojen telomisesta. Ite en tykkää noista takasuojista, ne on ihan hirveen tuntuset. Pakko niitä on kai pitää. Sitte ollaanki melkein valmiit matkaan, mamma laittaa suitset vaan enää!
Sitte me lähdetään tallista. Mamma käppäilee alkuun mun kanssa aina muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan. Musta on kiva kävellä mamman kanssa, sillon mua ei jännitä niin paljoa. Jos mamma on selässä ja on jotenkin erikoinen päivä, tuulee tai muuta niin mua alkaa aina vähän jänskättämään. Onneks mamma jaksaa aina rapsuttaa mua, niiin se antaa mulle vähän rohkeutta!
Mä tykkään aina ratsastuksessa vähän mennä lujaa, ja tykkään kauheesti siitä lujaa menemisestä. Mamma yrittää aina vähän himmailla mua, en ymmärrä miksi? Ennen mun piti mennä näin aina lujaa. Mutta sit kun mä meen pää alhaalla ja rentona niin mamma kehuu mua aina ihan hirveesti. Yritä nyt sit ymmärtää näitä ihmisiä!
Mamma teki kerran mun kanssa puomeja, ja aina jos näänkin niitä kentällä niin mä innostun! Tykkään tosi paljon tehdä kaikkea erilaista, ja onneks toi mammain tykkää! Maastoilu on meidän kummankin juttu!
Kentältä kun tullaan, niin mamma aina suihkuttelee mun etujalkoja ihan jääääääätävän kylmällä vedellä, hyr. En käsitä miksi se niinkään tekee, muistan vain kun mulla oli silloin joskus jalka kipeä niin tehtiin samalla tavalla. Jos mamma ei valuta vettä, laittaa se jotain ihme ainetta niin että mun jalkoja alkaa kylmäämään, ja sitten lämpeemään.
Saan joka kerta mamman kanssa jotain tekemisen jälkeen vettä! Siinä seassa on suolaa ja pellavaa. Aina mulle ei maistu, mutta aika usein jos oon yhtään hikoillut liikutuksen aikana. Harmi että nyt alkaa olemaan jo niin kylmä ettei voi olla öitä ulkona, höh. Ja märkääkin siellä on! Onneks mä saan aina paljon heinää sisälle niin maltan olla nätisti koko pitkän yön!
- Iitu
Aamulla sain aamuheinät nokan eteen ja käyskentelin tarhassa. Juttelin siinä kavereideni kanssa tarhan lankojen välistä, koska noi mälsät ihmiset ei päästä mua noiden kanssa vielä. Höpisee jonkun ihme Danan tulosta ja mun kiinni antamisesta. Ja pyh!
Päivällä saan taas heinää. Täällä on tosi hyvää heinää, mä tykkään! Muutkin näyttää pitävän! Täällä tallissa on muutenkin ihan hirveen kivoja kavereita, rauhallista, eikä kukaan tee mulle mitään pahaa. Voisin olla täällä vaikka loppuelämäni!
Joskus iltapäivästä toi mun ihminen tulee tallille. Se aina höpöttää mulle ihan hirveesti, kun tulee hakemaan tarhasta. Se onneksi ymmärtää jättää narun pois hakutilanteesta, koska mä vähän pelkään sitä narua. Eihän toi mun oma ihminen mulle mitään pahaa tee, mutta silti...
Uskallan jo vähän kävellä tota mun ihmistä kohti tarhassa, tuun kyllä portille mutten ihan vielä uskalla mennä luokse. Toi on kyllä hirveen ihana kun se antaa mulle aikaa kattella ja seurata, rapsuttaa ennenkuin ottaa kiinni. Se on kivaa! Silloin mulle tulee sellainen hyvän rento olo! Sellainen että musta välitetään enkä mä oo liukuhihnalla niinkuin ennen kun olin ravipollena!
Sit me mennään yhdessä talliin. Huijaan aina tota kaksjalkaista kun jään portille notkumaan ja syömään niitä viimoisia ruohontupsuja siitä edestä. Se vaan nauraen aina nyk'isee mut pois jatkamaan matkaa. Vihree on vaan niiiiiiin hyvää, harmi että se ei enää maistu samalta kuin kesällä. Noh, ensi vuonna pääsen taas laitumelle! Sitten saan taas popsia vihreetä ihan niin plajon kuin haluttaa!
Tallissa mut laitetaan pesariin kiinni. Saan yleensä olla siinä ilman riimua, mutta jos tallissa on muita heppoja niin sillon mulla pitää olla riimu päässä. Höh. Ihan ku mä en olis koskaan muita heppoja nähnytkään. Ylisuojelevaisia nää ihmiset. Kivempaa mulla on kamujen kanssa kuin yksin! Turhaa sanon mä!
Mamma harjailee mua tässä, vaikka en oikein siitä välitä. Kumisuka on kiva kaveri! se rapsuttaa iiihahanasti! Se pitkä karvainen suka ei oo niin kiva, olis paljon kivempi jos sen vois jättää kokonaan poies. Mä en oikein välitä tommosista hifistely jutuista.
Kun mamma on harjannut mut, se laittaa mulle yleensä satulan ja suitset. Tässä kohtaa tiedän, että päivän aikana on tulossa rapsutuksia! Koska mamma rapsuttaa aina jos se on tulossa mun selkään! Se on kivaa! Mamma laittaa mulle myös suojat, höpisee jotain jalkojen telomisesta. Ite en tykkää noista takasuojista, ne on ihan hirveen tuntuset. Pakko niitä on kai pitää. Sitte ollaanki melkein valmiit matkaan, mamma laittaa suitset vaan enää!
Sitte me lähdetään tallista. Mamma käppäilee alkuun mun kanssa aina muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan. Musta on kiva kävellä mamman kanssa, sillon mua ei jännitä niin paljoa. Jos mamma on selässä ja on jotenkin erikoinen päivä, tuulee tai muuta niin mua alkaa aina vähän jänskättämään. Onneks mamma jaksaa aina rapsuttaa mua, niiin se antaa mulle vähän rohkeutta!
Mä tykkään aina ratsastuksessa vähän mennä lujaa, ja tykkään kauheesti siitä lujaa menemisestä. Mamma yrittää aina vähän himmailla mua, en ymmärrä miksi? Ennen mun piti mennä näin aina lujaa. Mutta sit kun mä meen pää alhaalla ja rentona niin mamma kehuu mua aina ihan hirveesti. Yritä nyt sit ymmärtää näitä ihmisiä!
Mamma teki kerran mun kanssa puomeja, ja aina jos näänkin niitä kentällä niin mä innostun! Tykkään tosi paljon tehdä kaikkea erilaista, ja onneks toi mammain tykkää! Maastoilu on meidän kummankin juttu!
Kentältä kun tullaan, niin mamma aina suihkuttelee mun etujalkoja ihan jääääääätävän kylmällä vedellä, hyr. En käsitä miksi se niinkään tekee, muistan vain kun mulla oli silloin joskus jalka kipeä niin tehtiin samalla tavalla. Jos mamma ei valuta vettä, laittaa se jotain ihme ainetta niin että mun jalkoja alkaa kylmäämään, ja sitten lämpeemään.
Saan joka kerta mamman kanssa jotain tekemisen jälkeen vettä! Siinä seassa on suolaa ja pellavaa. Aina mulle ei maistu, mutta aika usein jos oon yhtään hikoillut liikutuksen aikana. Harmi että nyt alkaa olemaan jo niin kylmä ettei voi olla öitä ulkona, höh. Ja märkääkin siellä on! Onneks mä saan aina paljon heinää sisälle niin maltan olla nätisti koko pitkän yön!
- Iitu
Kommentit
Lähetä kommentti