Moikka! Tänään siirrytäänkin hiukan vakavampaan aiheeseen, nimittäin huonoon minäkuvaan. Nämä asiat mistä puhun, ovat vain omia kokemuksiani ja mielipiteitä, eli joku toinen ihminen voi kokea nämä asiat toisin. Tämä ei siis ole mitään kirjoihin kirjoitettua faktaa, vaan perustuu aikalailla omiin kokemuksiin.
Aloitetaan vaikka siitä, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ihminen näkee itsensä jotenkin huonona tai surkeana, joka kantilta katsottaessa. "En ole tarpeeksi hoikka, syön liikaa, olen ruma, liian isot huulet" jne. Se tekee ihmisen mielelle erittäin huonoa, ja on raskas taakka kantaa harteilla.
Huonosta minäkuvasta kärsii aika moni. Varsinkin esi-teinit ja teinit, mutta niin myös monet aikuiset jotka ovat kokeneet suhteessa/työpaikalla/jossain muualla huonoa kohtelua. Traumat voivat juontaa juurensa myös lapsuudesta. Koulukiusaaminen on yksi iso syy huonolle minäkuvalle. Siksi jokaisen tulisi miettiä sitä, kannattaa oikeasti ryhtyä siihen kiusaamiseen. Et pääse millään tasolla mukaan porukkaan, vaikka kuinka alkaisit kiusaamaan. Puutu ennemmin siihen kiusaamiseen, sillä voi olla pitkä-aikainen vaikutus.
Miten sitten tulisi toimia, kun tietää että ei nää itseään millään hyvänä missään asiasssa? Toisilla se minäkuvan huonous voi näkyä peilin edessä. Tuntee itsensä lihavaksi, rumaksi jne. Nuo kaksi ovat oikeastaan ne perinteisimmät, myös itselle ne haasteet. Täytyy aloittaa ihan siitä, että kun katsahtaa peiliin, oikein etsimällä etsii jotain hyvää. "Hiukset ovat tänään hyvin" on esimerkiksi jo suuri askel kohti itsensä hyväksymistä.
Ei kannata ottaa liikaa itseensä, jos heti ei onnistu löytämään mitään positiivistä itsestänsä. Se ei ole helppoa, ja matka itsensä hyväksymiseen on pitkä, jos näitä ongelmia on ollut. Matka alkaa pienistä askelista, se kulmakarvakin voi olla jo syy olla iloinen. Lisäksi asioista kannattaa puhua. Vanhemmille, poikakaverille, ystäville, ammattilaiselle, kenelle tahansa, mikä itselle tuntuu hyvältä. Omalla kohdalla oman äidin ja kihlatun kanssa puhuminen on ollut kaikista helpottavinta ja auttanut minua hyväksymään itseäni juuri sellaisena kuin olen.
Hevospiireissä on usein helppo joutua kiusaamisen kohteeksi. Kateus on asia, joka jyllää nuorien teinien keskuudessa aika paljon. Jos jollakin on oma hevonen, menestyy kilpailuissa, saa ratsastaa enemmän kuin itse saa, aiheuttaa se usein varsinkin nettikiusaamista. On järkyttävää, miten paljon toista lannistavia tekstejä laitetaan esimerkiksi saranahissa tai tellonymissä, kun asiat voi helposti sanoa anonyyminä. Nämä voivat erittäin helposti myös laskea omaa itsehyväksyntää.
Kiusaaminen on nykyään liiankin helppoa netissä, eikä siihen mielestäni puututa tarpeeksi. On aivan kamalaa, miten näkee monenkin ihmisen saavan aivan äärimmäisen inhottavia kommentteja. Minäkin itse kun avasin hiukan Danan tärkeyttä omalle jaksamiselleni, niin ensimmäisenä joku heittää kuullessaan veljeni kuolemasta että "Mihin sun veli kuoli?". Tämä on aika tökerösti kysytty, varsinkin kun itse avasin sitä, kuinka raskasta se minulle edelleen on. Lisäksi voin ottaa lähi piiristä esimerkin, kuinka on kommentoitu jonkun hevoselleen antamaa hoitoa. Koskaan ei voi tehdä tarpeeksi, niin että se miellyttäisi kaikkia ihmisiä. Siksi olenkin itse päättänyt, että en aio miellyttää enää ketään, vaan teen asioita itseni ja eläinteni vuoksi.
Kiusaaminen ja harrastukset yhdessä voi johtaa toisen totaali romahtamiseen. Harrastus saattaa olla jollekkin se ainut pakopaikka kiusaamisesta, ja sitten tuleekin joku järjenjättiläinen pilaamaan sen toisen viimeisenkin ilon. Siksi kannattaa oikeasti miettiä, mitä toiselle sanoo. Ne sanat voi johtaa toisen ihmisen minäkuvan katoamiseen, tai jopa masennukseen. Täytyy muistaa myös se, että sellainen voi ollakkin jo pohjalla, jolloin kaikki takaiskut tuntuvat pahoilta.
Pidetään siis kiusaaminen netissäkin aisoissa, aina voi yrittää sanoa toiselle kauniimminkin kuin haukkua tai kysyä loukkaavasti. Toisilla on vaikeampaa kuin toisilla, etkä voi koskaan tietää sitä toisen sen hetken olo tilaa tai elämäntilannetta.
Puuttukaa, Tukekaa, puolustakaa, älkää kiusatko!
- Rosa
LÄHTEET:
Kuvat:
https://peda.net/siikalatva/siikalatvan-lukio/oppiaineet/terveystieto/tk/tv11/vita1-1601152/3-ruoka/3ssjs/3-4-1-anoreksia
https://mielenihmeet.fi/rakas-paivakirja-anteeksi-etta-taas-hairitsen-huono-itsetunto/
Aloitetaan vaikka siitä, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ihminen näkee itsensä jotenkin huonona tai surkeana, joka kantilta katsottaessa. "En ole tarpeeksi hoikka, syön liikaa, olen ruma, liian isot huulet" jne. Se tekee ihmisen mielelle erittäin huonoa, ja on raskas taakka kantaa harteilla.
Huonosta minäkuvasta kärsii aika moni. Varsinkin esi-teinit ja teinit, mutta niin myös monet aikuiset jotka ovat kokeneet suhteessa/työpaikalla/jossain muualla huonoa kohtelua. Traumat voivat juontaa juurensa myös lapsuudesta. Koulukiusaaminen on yksi iso syy huonolle minäkuvalle. Siksi jokaisen tulisi miettiä sitä, kannattaa oikeasti ryhtyä siihen kiusaamiseen. Et pääse millään tasolla mukaan porukkaan, vaikka kuinka alkaisit kiusaamaan. Puutu ennemmin siihen kiusaamiseen, sillä voi olla pitkä-aikainen vaikutus.
Miten sitten tulisi toimia, kun tietää että ei nää itseään millään hyvänä missään asiasssa? Toisilla se minäkuvan huonous voi näkyä peilin edessä. Tuntee itsensä lihavaksi, rumaksi jne. Nuo kaksi ovat oikeastaan ne perinteisimmät, myös itselle ne haasteet. Täytyy aloittaa ihan siitä, että kun katsahtaa peiliin, oikein etsimällä etsii jotain hyvää. "Hiukset ovat tänään hyvin" on esimerkiksi jo suuri askel kohti itsensä hyväksymistä.
Ei kannata ottaa liikaa itseensä, jos heti ei onnistu löytämään mitään positiivistä itsestänsä. Se ei ole helppoa, ja matka itsensä hyväksymiseen on pitkä, jos näitä ongelmia on ollut. Matka alkaa pienistä askelista, se kulmakarvakin voi olla jo syy olla iloinen. Lisäksi asioista kannattaa puhua. Vanhemmille, poikakaverille, ystäville, ammattilaiselle, kenelle tahansa, mikä itselle tuntuu hyvältä. Omalla kohdalla oman äidin ja kihlatun kanssa puhuminen on ollut kaikista helpottavinta ja auttanut minua hyväksymään itseäni juuri sellaisena kuin olen.
Hevospiireissä on usein helppo joutua kiusaamisen kohteeksi. Kateus on asia, joka jyllää nuorien teinien keskuudessa aika paljon. Jos jollakin on oma hevonen, menestyy kilpailuissa, saa ratsastaa enemmän kuin itse saa, aiheuttaa se usein varsinkin nettikiusaamista. On järkyttävää, miten paljon toista lannistavia tekstejä laitetaan esimerkiksi saranahissa tai tellonymissä, kun asiat voi helposti sanoa anonyyminä. Nämä voivat erittäin helposti myös laskea omaa itsehyväksyntää.
Kiusaaminen on nykyään liiankin helppoa netissä, eikä siihen mielestäni puututa tarpeeksi. On aivan kamalaa, miten näkee monenkin ihmisen saavan aivan äärimmäisen inhottavia kommentteja. Minäkin itse kun avasin hiukan Danan tärkeyttä omalle jaksamiselleni, niin ensimmäisenä joku heittää kuullessaan veljeni kuolemasta että "Mihin sun veli kuoli?". Tämä on aika tökerösti kysytty, varsinkin kun itse avasin sitä, kuinka raskasta se minulle edelleen on. Lisäksi voin ottaa lähi piiristä esimerkin, kuinka on kommentoitu jonkun hevoselleen antamaa hoitoa. Koskaan ei voi tehdä tarpeeksi, niin että se miellyttäisi kaikkia ihmisiä. Siksi olenkin itse päättänyt, että en aio miellyttää enää ketään, vaan teen asioita itseni ja eläinteni vuoksi.
Kiusaaminen ja harrastukset yhdessä voi johtaa toisen totaali romahtamiseen. Harrastus saattaa olla jollekkin se ainut pakopaikka kiusaamisesta, ja sitten tuleekin joku järjenjättiläinen pilaamaan sen toisen viimeisenkin ilon. Siksi kannattaa oikeasti miettiä, mitä toiselle sanoo. Ne sanat voi johtaa toisen ihmisen minäkuvan katoamiseen, tai jopa masennukseen. Täytyy muistaa myös se, että sellainen voi ollakkin jo pohjalla, jolloin kaikki takaiskut tuntuvat pahoilta.
Pidetään siis kiusaaminen netissäkin aisoissa, aina voi yrittää sanoa toiselle kauniimminkin kuin haukkua tai kysyä loukkaavasti. Toisilla on vaikeampaa kuin toisilla, etkä voi koskaan tietää sitä toisen sen hetken olo tilaa tai elämäntilannetta.
Puuttukaa, Tukekaa, puolustakaa, älkää kiusatko!
- Rosa
LÄHTEET:
Kuvat:
https://peda.net/siikalatva/siikalatvan-lukio/oppiaineet/terveystieto/tk/tv11/vita1-1601152/3-ruoka/3ssjs/3-4-1-anoreksia
https://mielenihmeet.fi/rakas-paivakirja-anteeksi-etta-taas-hairitsen-huono-itsetunto/
Kommentit
Lähetä kommentti