Moikka! Nyt ajattelin hiukan kirjoitella ajatteitani sekä mietteitäni liittyen tähän Minna Kemppaisen valmennukseen viime lauantaina. Lähdetään liikkeelle varustuksesta, mitä meillä oli käytössä. Meillä oli siis Stubbenin koulusatula, Horseguardin lampaankarvasuojat taakse, jumptecin jännesuojat eteen sekä perus meksikolaiset suitset kolmipala kuolaimella.
Mua jännitti se valmennus ihan hirvittävästi. Sain korvanapin, jotta kuulen minnan paremmin eikä tarvitse tuulisella säällä huudella. Aloitimme siitä, että teimme voltit joka ikiseen kulmaan. Tehtävä oili erittäin yksinkertainen, eli asetta hevosta niin paljon kuin mahdollistä sisään ja saada se kulkemaan banaanina, ja antaa ulkoa täysin vapaa tila, eli ulko-ohja löysäksi ja ulkojalka lähes irti satulasta avaten vähän porttia sinne. Normaalisti ei tällaista haluta, sillä lapa on ulkona, mutta nyt ajatuksena on saada Iitu taipumaan kunnolla sisältä ja tulemaan jalkni ympyrälle, eikä ajatella jalkaa ainoastaan eteenpäinpyytävänä apuna. Pikkuhiljaa sain alkaa jo sivulta siirtämään kättä ylöspäin, siinä missä normaalisti levitän sitä johtavasti. Tehtiin tätä samaa toiseenkin suuntaan.
Sitten tulimme keskiympoyrälle, ajatuksena hieman salmiakkikuvion tyylinen ratsastuksen reitti siinä keskiympyrällä. Tämä tehtävä ei oikein sujunut, olisi pitänyt ravata ja siirtää aina Minnan kohdalla käyntiin, noh, se ei toiminut helpotettunakaan sillä Iitu vain kuumui siitä eikä mennyt taas ohjasotteet läpi. Vaihdoimme siis tehtävää sellaiseksi, että tehtiin voltit kulmiin käynnissä ja ravattiin pitkät sivut. Jos Iitu lähti leikkimää kiihdytys ajoja, tuli se "tiputtaa tyhjän päälle" eli laske aohja pois ja kerätä takaisin, jotta se ei opi että käteni on aina siinä tukemsassa. Toisessa päädyssä hevonen piti pysäyttää, jos ei muuten niin lyhyen sivun aitaan.
Tämänkin tehtävän Iitu alkoi ymmärtää, ja kun Iitu alkoi jo itse himmaamaan vauhtia päätyä lähestyessä, annoinkin sen vähän puolivahingossa ravata myös lyhyen sivun. Voltteja alettiin vähentämään, ja voltti tuli vain jos hevonen alkoi hätäilemään tai kuumumaan. Joskus tarvittiin usseampikin voltti, joskus taas ei volttia ollenkaan.
Selvitimme myös sen, että Iitulle tienviereinen sivu on se kiihdyttely sivu. Se johtuu todennäköisesti siitä, että tietä pitkin on aina ajettu, ja ajaessa saa mennä ripeästikkin. Nyt me kuitenkin halutaan opettaa Iitulle, että me rasuhörhöt halutaan hitaampaa toimintaa. Tämän vuoksi aloimme tulemaan aina kokorata leikkaa akseleilla samaa tehtävää. Voltit kulmiin, mutta pitkän sivun sijasta mentiinkin lävistäjältä. Jos tämä sujui, sai Iitu taas puolivahingossa ravata pidemmälle, kuin oltiin suuniteltu.
Valmennuksesta sain kyllä todella paljon irit. Iitua tuli aina kehua, kun se hidasti pyynnöstäni ja kun se pysähtyi, vaikka sen olisi pydäyttänyt aitaa päikin. Tätä en ollutkaan tullut ajatelleeksi Iitua ratsastaessani ja sain tästä kyllä todella paljon irti. Lisäksi saatiin Minnalta jatkoa varten erilaisia uusia ohjeita.
Nyt Minnan ohjeiden mukaan me aletaan juoksuttelemaan 1-2krt viikossa alkaen ihan kolmenmetrin ympyrältä. Juoksutukseen sivuohjat siten, että sisäohja on 2-4 reikää lyhyempi, että hevonen joutuu kulmkemaan vähän asettuneena, ulko-ohja saa taas roikkua aivan valtoimenaan. Lisäksi unohdetaan laukkaaminen nyt ihan kuukaudeksi kokonaan ja työstetään näitä ylhäällä mainittuja asioita se kuukausi. Maastossa hoidetaan siis laukkailut sun muut.
Erittäin hyvä fiilis, ei voi muuta sanoa! Kirjoittelen taas lisää tuota ex-ravurin opetus asiaa ja jonain päivänä olisi tarkoitus tehdä vähän maastakäsin harjoitteita enempi ja harjoitella erilaisten pelottavien asioiden kanssa toimimista. Näihin kuulumiisiin!
- Rosa
Mua jännitti se valmennus ihan hirvittävästi. Sain korvanapin, jotta kuulen minnan paremmin eikä tarvitse tuulisella säällä huudella. Aloitimme siitä, että teimme voltit joka ikiseen kulmaan. Tehtävä oili erittäin yksinkertainen, eli asetta hevosta niin paljon kuin mahdollistä sisään ja saada se kulkemaan banaanina, ja antaa ulkoa täysin vapaa tila, eli ulko-ohja löysäksi ja ulkojalka lähes irti satulasta avaten vähän porttia sinne. Normaalisti ei tällaista haluta, sillä lapa on ulkona, mutta nyt ajatuksena on saada Iitu taipumaan kunnolla sisältä ja tulemaan jalkni ympyrälle, eikä ajatella jalkaa ainoastaan eteenpäinpyytävänä apuna. Pikkuhiljaa sain alkaa jo sivulta siirtämään kättä ylöspäin, siinä missä normaalisti levitän sitä johtavasti. Tehtiin tätä samaa toiseenkin suuntaan.
Sitten tulimme keskiympoyrälle, ajatuksena hieman salmiakkikuvion tyylinen ratsastuksen reitti siinä keskiympyrällä. Tämä tehtävä ei oikein sujunut, olisi pitänyt ravata ja siirtää aina Minnan kohdalla käyntiin, noh, se ei toiminut helpotettunakaan sillä Iitu vain kuumui siitä eikä mennyt taas ohjasotteet läpi. Vaihdoimme siis tehtävää sellaiseksi, että tehtiin voltit kulmiin käynnissä ja ravattiin pitkät sivut. Jos Iitu lähti leikkimää kiihdytys ajoja, tuli se "tiputtaa tyhjän päälle" eli laske aohja pois ja kerätä takaisin, jotta se ei opi että käteni on aina siinä tukemsassa. Toisessa päädyssä hevonen piti pysäyttää, jos ei muuten niin lyhyen sivun aitaan.
Tämänkin tehtävän Iitu alkoi ymmärtää, ja kun Iitu alkoi jo itse himmaamaan vauhtia päätyä lähestyessä, annoinkin sen vähän puolivahingossa ravata myös lyhyen sivun. Voltteja alettiin vähentämään, ja voltti tuli vain jos hevonen alkoi hätäilemään tai kuumumaan. Joskus tarvittiin usseampikin voltti, joskus taas ei volttia ollenkaan.
Selvitimme myös sen, että Iitulle tienviereinen sivu on se kiihdyttely sivu. Se johtuu todennäköisesti siitä, että tietä pitkin on aina ajettu, ja ajaessa saa mennä ripeästikkin. Nyt me kuitenkin halutaan opettaa Iitulle, että me rasuhörhöt halutaan hitaampaa toimintaa. Tämän vuoksi aloimme tulemaan aina kokorata leikkaa akseleilla samaa tehtävää. Voltit kulmiin, mutta pitkän sivun sijasta mentiinkin lävistäjältä. Jos tämä sujui, sai Iitu taas puolivahingossa ravata pidemmälle, kuin oltiin suuniteltu.
Valmennuksesta sain kyllä todella paljon irit. Iitua tuli aina kehua, kun se hidasti pyynnöstäni ja kun se pysähtyi, vaikka sen olisi pydäyttänyt aitaa päikin. Tätä en ollutkaan tullut ajatelleeksi Iitua ratsastaessani ja sain tästä kyllä todella paljon irti. Lisäksi saatiin Minnalta jatkoa varten erilaisia uusia ohjeita.
Nyt Minnan ohjeiden mukaan me aletaan juoksuttelemaan 1-2krt viikossa alkaen ihan kolmenmetrin ympyrältä. Juoksutukseen sivuohjat siten, että sisäohja on 2-4 reikää lyhyempi, että hevonen joutuu kulmkemaan vähän asettuneena, ulko-ohja saa taas roikkua aivan valtoimenaan. Lisäksi unohdetaan laukkaaminen nyt ihan kuukaudeksi kokonaan ja työstetään näitä ylhäällä mainittuja asioita se kuukausi. Maastossa hoidetaan siis laukkailut sun muut.
Erittäin hyvä fiilis, ei voi muuta sanoa! Kirjoittelen taas lisää tuota ex-ravurin opetus asiaa ja jonain päivänä olisi tarkoitus tehdä vähän maastakäsin harjoitteita enempi ja harjoitella erilaisten pelottavien asioiden kanssa toimimista. Näihin kuulumiisiin!
- Rosa
Kommentit
Lähetä kommentti